Kuka sä luulet olevas?
- Nyt kun tuli puheeksi niin olettaakseni olen Essi ja menen kesän jälkeen yhdeksännelle luokalle ja kaikkea kivaa, mutta koskaanhan ei voi olla liian varma mistään, eihän.

Okei, no mutta, mutta, mitäänhän sä et harrasta?
- Asian voi toki ottaa niinkin, mutta harrastuksiksi nyt sitten kuitenkin laskisin piirtämisen, kitaran soiton ja tenniksen. Tosin piirtäjänä olen itse oppinut - tai en oppinut, mutta se ei kuulu tähän - enkä kuvataidekoulua ole käynyt, enkä olisi halunnutkaan, joten oma on menetykseni. Kitarakursseilla olen kylläkin pyörinyt, mutta toistaiseksi soittelen mitä omaan päähän pälkähtää ja nuottikirjoista löytyy. Tennis...hmm...ilmaistaan asia kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että olen pelannut aivan pikku mukulasta lähtien, mutta lopetin valmennuksen ns. itsetunto-ongelmien(wau...alan kuulostaa tosi onnettomalta tapaukselta) sekä sen aikaisen valmentajani takia, mutta onnellisesti pelaan edelleen erään ystäväni(terkut Emmille, vaikka tuskin tänne eksyt), äitini ja isäpuoleni kanssa vuoron perää, milloin missäkin.

No mites koulu?
- Edelleen ysille kesän jälkeen, tosin tuskin jaksan keskittyä koko juttuun. Jäi traumat viime kevätjuhlista(erityisesti todistuksesta) eivätkä asiaa parantaneet ainakaan ihanat luokkakaverini^^. No joo, kyllä kai siellä ainakin toistaiseksi pärjää, että näin. Parasta viihdettä paskimpaankin päivään tuovat ylipirteät köksän tunnit sekä varsinkin äidinkielen kirjaesitelmät, joissa poikkeuksetta joku kaatuu tuolillaan kesken selittelyjeni tai kysyy jotain typerää. Joka kerta kuitenkin jokin aiheuttaa ei-toivottua repeilyä.
 Sanottan että epämiellyttävimpiä aineita ovat ehdottomasti liikunta sekä kenties ruotsi, mutta ruotsin tunnit onkin luotu vihkoon piirtelyä tai täysin oman ruotsinkielen vääntämistä ja mikäs liikuntatunneillakaan on juorutessa, mutta testijuoksuista EN diggaa - en ikinä, enkä koskaan!

Perhees?
- Onhan tuota perheeksi kutsuttavaa laumaa tuohon ympärille tietysti kertynyt, ja mitä yksinkertaisimmin lueteltuna: äiti, isä, äitipuoleni, isäpuoleni, kaksi ihan "oikeaa" pikkuveljeä, kaksi velipuolta seka kaksi siskopuolta. Laskekaa siitä itse.

Ja kavereitakin löyttyy, vai?
- Kai ne sitten kavereiksi luokitellaan : [)
 Suurimman osan heistä olen tuntenut ala-asteelta asti, mutta paljon on uusia tuttavuuksiakin kertynyt yläasteen mittaan, joten tylsää ei ainakaan koskaan ole! Tai on, mutta se ei varsinaisesti liity tähän se...

----

Ja vielä vastattakoon muutamaan vähän turhempaan kysymykseen...

Typerimmät jutut, joita olet saanut päähäsi tämän vuoden puolella?
 - Näitä on kolme, jotka tulee nyt ihan äkkiseltään mieleen:
 1. Pakko saada viimeinen Potteri heti kun kirjakauppa aukeaa...
Tosiaan, heräsin sinä perjantaina varttia vaille viisi, että ehdin kuuden bussilla seitsemäksi aamulla kirjakuppaan Potteriani hakemaan. Sitten kun oli opus noudettu, ajelin kahdeksan bussilla takaisin "maalle" ja TET-paikalleni(joka oli muuten eskari<3), ja siellä istuin sitten koulun pihalla räntäsateessa, ja ehdin kastua siellä pihalla melko tehokkaasti ennen kuin neljänkymmenen minuutin päästä pääsin sisälle.
 Oli siinä sitten mukava koko loppupäivä rättiväsyneenä ja likomärkänä leikkiä ja askarrella niiden muksujen kanssa, mutta kai se periaatteessa oli sen arvoista. : )
 
 2. Pakko lähteä pyörällä kaupungin toiselle puolelle armottomalla pakkasella...
Tuli melkoin pakkomielle päästä moikkaamaan mummua yhtenä varsin kylmänä iltana, ja reippaana tyttönä sitten läksin sotkemaan pikkuveljen pyörällä kaupungin läpi. Onneksi ei liukasta ja tai kylmä ollut, mutta hullu suomalainenhan selviää mistää vaan, vaikka sitten pelkällä sisulla. Eikä tullut onneksi mieleen etukäteen soittaa, että mahtaako rakas mummuseni olla kotona, ei tietenkään. No istuin sitten siellä rappukäytävässä odottamassa ehkä tunnin että pääsin vihdoista viimein sisälle.
 Mutta seuraavana aamuna oli sitten kiva lähteä aikaisin takasin kotio vielä kylmemmässä kelissä.

 3. Pakko hakea uusi Fullmetal Alchemist -pokkari toiselta puolelta kaupunkia...
Niinpä niin...eihän sitä kannata vaan esimerksi lähimpään kauppaan mennä, vaan siihen kaikista kauimmaiseen, eikös vain? No joka tapauksessa sinne eksyin ja valitsin oikein tarkkaan hyllystä takimmaisen kirjan, jota kukaan ei vaan olisi hiplannut, mutta tottahan toki sekin oli täynnä sormenjälkiä ja vielä kaiken lisäksi rutussa, mutta kai sitä tuli sitten säälittyä, kun pakko oli mokoma ostaa. Oli siinä veljellä ihmettelemistä, miksi lähdin tekemään niinkin tuhran pitkän reissun yhden törkyisen pokkarin takia - enkä oikein tajua itsekään.

sekä:
Vihaan x RakastanxPelkään(viisi asiaa, vaikkakaan ei oikein missään järjestyksessä)

Rakastan:
1. Piirtämistä
2. Mangaa
3. Kirjoittamista
4. Varsin viihdyttäviä köksäntunteja
5. Musiikkia

Vihaan:
1. Kylmää
2. Liikuntatunteja
3. Arvostelua(vaikka sorrun siihen itsekin)
4. Rambo-leffoja(vaikka olen nähnytkin ne kaikki x))
5. Koulun uimahallikäyntejä

Pelkään:
1. Pimeää toisinaan, varsinkin siinä yhdellä metsäpätkällä, josta kuitenkin pitää oikoa joka kerta kun tulee pimeällä kotiin.
2. Tohtori Vannacuttia, sen tuijotus on niiiin pelottava!(Kannattaa tosin katsoa House on haunted hill...se dvd:n musiikkikin on karmiva, olen joutunut yksin kuuntelemaan sitä matikanluokassa kiitos Jassun ja Susun : ))
3. Liftareita(kyllä vain, Liftari-leffa jätti traumat sekin :) Miksi edes katson sellaisia leffoja, joidenkin tyttömäisten romantiikkaleffojen sijaan...? Njaa-a.)
4. PEUROJA! No joo, tosin vain yöllä autossa istuessani, mutta silloin pelkään myös kirvesmurhaajaa, joka voisi varsin hyvin istua auton takapenkillä...
5. Koiria, nehän voi vaikka tahtoa tappaa...